Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Millaisia lahjoituksia tulevaisuuden museo vastaanottaa?

Vanhoja maataloustyökaluja ja käyttöesineitä löytyy varmaan jokaisen pitäjän museokokoelmasta. Niin Kankaanpäästäkin. Nämä ovat esineitä, joita me olemme oppineet näkemään museoissa ja niitä kerättiin viime vuosisadan alkupuolella innokkaasti museoesineiksi. Niitä oli joka tuvassa, joten kokoelmiin saatiin useampi kappale. Niitä tarjotaan edelleen, kun niille ei enää löydy käyttäjiä kotitalouksista. Museo nähdään hyvänä paikkana tallettaa nämä pölyttymään jääneet esineet. Ennen oli tapana vastaanottaa kaikki tarjottu museoon. Nykyään joudutaan mm. varastojen tilan puutteen takia tekemään valintaa.

Paikkakuntaan liittyvä tarina pitää olla
Monet käyttöesineet ovat hyvinkin yleissuomalaisia, joten onko järkeä, että kaikki museot tallettavat niitä - useimmiten tilan puutteesta kärsiviin - varastoihinsa. Tietenkin, jos niillä on paikkakuntaan liittyvä tarina, niin ne ovat varsin mielenkiintoisia. Muuten ei ole syytä pitää kymmentä lähes samanlaista esinettä kuin aiheeseen erikoistuneessa museossa.

Kankaanpään museon kokoelmista löytyy esimerkiksi monta melkein samanlaista kirnua. Onko näin monen säilyttämisestä arvoa tutkimukselle tai esittämiselle näyttelyssä? Osa kelpaa käyttökokoelmaan, jonka esineisiin saa koskea.
Onneksi museot ovat alkaneet koordinoimaan tallennustyötään (ks. TAKO - tallennus- ja kokoelmayhteistyö). Kankaanpäässä osallistutaan arjen tallentamiseen, jota tietysti kirnutkin edustavat. Niitä ei kuitenkaan tarvitse jokaisella museolla olla kymmeniä, kun niitä voidaan lainata museoiden välillä.

Esineitä lähihistoriasta
Museoissa on tultu myös lähemmäs tätä päivää. Pitää muistaa, että eilinen on jo historiaa ja eikä mikään niin vanhaa kuin viime vuotinen maitopurkki. Kun ala-asteen oppilaiden kanssa pelasimme museopelikortteja, moni ryhmä oli laittamassa rannekelloja jo museokokoelmiin. Joskus käy niin, että lahjoitusta haettaessa, museokokoelmiin päätyvät esineet ovat niitä, joita lahjoittajat ovat heittämässä roskalavalle.

Kankaanpään kaupunginmuseon tämän vuoden kesänäyttelyä kootessa huomattiin, että kokoelmissa ei ole yhtään bikineitä. Onneksi sellaiset nyt saatiin kokoelmiin.


P.S. Museotyöntekijästä on aina kamalaa sanoa, että esinettä ei voida vastaanottaa. Mielellämme kaikki arvokkaat muistot säilyttäisimme, mutta se ei vain ole mahdollista.

perjantai 24. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 24. luukku


Kuvat: Niilo Santaharju
Näillä kuvilla haluamme toivottaa teille
HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!

torstai 23. joulukuuta 2010

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

tiistai 21. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 21. luukku

Kuva: Leena Perälä



Jääkarhujen naisjoukkueen vastustajina tällä kertaa kaupunkimme johtoa
Vuosi on 1978

maanantai 20. joulukuuta 2010

Ketä museossa on töissä?

Kankaanpään kaupunginmuseossa on tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää. He vastaavat museon näyttelytoiminnasta mukaan lukien taustatyöt ja rakentaminen, kokoelmien hoidosta, viestinnästä, opastuksista jne. Tämä määrä riittää turvaamaan museon valtionosuuden. Museoasetus (1192/2005) määrittää, että "museolla on museonjohtaja ja ainakin yksi muu päätoiminen työntekijä". Mutta voiko kaksi ihmistä hallita näitä kaikkia osa-alueita ja riittääkö aika kaiken tekemiseen?

Mäntän museoilta opimme, että museoissa on entistä vähemmän perinteisten museoammattien edustajia kuten tutkijoita ja museoamanuenssejä. Tärkeäksi osaksi museotyötä ovat nousseet yleisöpalvelut, joten museoihin tarvitaan markkinointiosaajia, museopedagogiikan hallitsevia museolehtoreita, oppaita jne.

Jotta museossa olisi jotain muutakin katsottavaa kuin pysyvä näyttely (pahimmassa tapahuksessa useita kymmeniä vuosia samanlaisena pysynyt), tehdään vaihtuvia näyttelyjä. Näyttelyistä on tullut entistä hienompi ja kävijöiden odotukset ovat korkeat, joten rakentamiseen käytetään ammattilaisia. Museoissa he ovat museomestareita, teknisiä suunnittellijoita, visuaalisia suunnittelijoita, mediasuunnittelijoia, valokuvaajia ja jopa lavastajia. Humanistin taidot harvoin riittävät näyttelyrakenteiden tai multimedian tekemiseen.

Eikä tässä vielä kaikki. Muihin ammattinimikkeisiin voi tutustua Museoliiton sivuilta.Osa toiminnoista kuten siivoaminen, vartiointi ja kahvila on usein ulkoistettu, vaikka ovatkin oleellinen osa museon toimintaa.

Eihän pienissä museoissa näitä kaikki ammattiryhmiä ole, mutta jos halutaan, että museonäyttelyt ovat kiinnostavia ja järjestetään tapahtumia, ei liian pienellä henkilökunnalla pärjätä. Näiden lisäksi kun museossa tehdään paljon muutakin työtä!

Joulukalenteri, 20. luukku


Kuva: Leena Perälä
1970-luvun joulujuhla Niinisalon koulussa. Tunnistatko kuvasta tuttuja?
Millaisia joulujuhlamuistoja sinulla on?

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

perjantai 17. joulukuuta 2010

torstai 16. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 16. luukku

On sitä talvella työtäkin tehty. Rautatiesillan tekoa vuodelta 1933.

Onko sinulla muistoja talvisesta työnteosta?

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 15. luukku

Kuva: Niilo Santaharju

Mihin on matka?

---

Tänään hankkeessa vieraillaan Mäntän Gustaf ja Gösta museoissa.





tiistai 14. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 14. luukku

Kuva: Niilo Santaharju
Vanha-Narvialaisten talvivaatemuotia. 
Millaisia muistoja sinulla on talvivaatteista? Oliko sinulla äidin tekemät villasukat, huopatossut tai neljäntuulen hattu?


maanantai 13. joulukuuta 2010

lauantai 11. joulukuuta 2010

Joulukalenterin 11. luukku

























Talvivarusteita tällä kertaa Reiman kokoelmasta.


Vanhojen reimalaisten uusi kokoontuminen on ensi maanantaina, 13. päivä klo 12 Petäjä-opistolla, Keltaisella talolla (Keskuskatu 41).
Tulkaa joukolla muistelemaan menneitä ja katsomaan valokuvia!

perjantai 10. joulukuuta 2010

Tekniikka museonäyttelyssä

Vierailulla Tampereen museoihin yhdeksi tarkkailun kohteeksi nousi näyttelyissä oleva tietotekniikka. Tarkemmin se, miten tekniikalla opastetaan museonäyttelyssä vierailevaa kävijää. "Epäkunnossa" laputettujen koneiden lisäksi löysimme tekniikkaa, joka miellytti meitä ja antoi lisäarvoa museovierailullemme.

Tekniikka huomaamattomaksi ja helpoksi käyttää 
Olimme hyvin vaikuttuneita Emil Aaltosen museon tietokoneisiin, joita ei tietokoneiksi ymmärtänytkään. Ne oli niin hienosti upotettu rakenteisiin ja toimivat kosketusnäytöillä, joten hiirtä tai näppäimistöä ei erikseen tarvinnut. Kun erillisiä "ohjaimia" ei ole ja ohjeet ruudulla ovat tarpeeksi selvät ("paina tästä"), ei synny ongelmaa, mitä pitäisi tehdä käyttääkseen konetta.

Emil Aaltosen museossa vitriinit olivat kauniin huomaamattomia ja niiden päällä olevat näytöt oli myös upotettu rakenteisiin. Katon rajaan on lueteltu Aaltosen lehmien nimet.
Pienoismalliin ja esineisiin eloa
Vaarana on, että tietokoneelle syötetään kaikki tieto, mitä seinille laitettaviin teksteihin ei mahdu ja sitä alkaa olla koneellakin liikaa. Ensisilmäyksellähän museo silloin näyttää mukavan vähätekstiseltä, mutta loputtoman tekstimassan lukeminen näytöltä on myös uuvuttavaa ja sen rakenne muuttuu monimutkaiseksi käyttää.

Multimedialla on hyvä esittää asioia, joita pelkillä esineillä ja sanoilla ei pysty. Erityisen vaikutuksen meihin teki pienoismalli Emil Aaltosen maatilasta. Lisätietoja eri rakennuksista sai kosketusnäytölliseltä koneelta, josta näki muun muassa vanhoja kuvia rakennuksista. Olisi ihanaa saada pienoismalli vaikkapa 30-luvun Kankaanpään keskustasta. Toinen tapa voisi olla toteuttaa se kokonaan virtuaalisesti kuten Toivolan kylä.

Animaatioilla voi esittää vaikka näyttelyssä olevan teollisuuskoneen toimintaa kuten Vapriikin kenkämuseossa. Animaatio auttaa ymmärtämään koneen toimintaperiaatteita.

Opastukset videona yksittäiskävijälle
Sekä Vapriikin Innovatiot -näyttelystä että Työväenmuseo Werstaan Tekstiiliteollisuusmuseossa oli käytetty video-opastajaa, jossa näyttelijä esittää entisajan hahmoa. Vapriikissa opastajalla ei ollut taustaa, mutta hän esitteli edessä olevia esineitä. Werstaalla opastajat olivat omassa ympäristössään ja ottivat kontakti yleisöön.

Rosenlew-museoon olin tekemässä samalla idealla videoita, mutta ne tehtiin peruskoulun oppilaiden kanssa ja kuvattiin "lavasteissa". Kun näyttelyyn tuli videot koin, ettei ollut enää tarvetta tekstiin seinällä. Tässä projektissa uskoisin myös oppilaiden oppineen enemmän paikallishistoriasta kuin jos he olisivat käyneet kuulemassa pelkän perusopastuksen.

Itse tykkään huomattavasti enemmän video-opastuksista kuin pelkästä tekstistä. Pitää vain huolehtia, etteivät pätkät ole liian pitkiä. Ei sitä museoon kuitenkaan elokuvaa olla tultu katsomaan.

Aina tekniikka ei toimi.

Joulukalenteri, 10. luukku

Tuomarla laturetken rasvamestareita, vas. Sointu Kujansuu

Lähtöviivalla

torstai 9. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 9. luukku

1. luokka pilkillä Valkiajärvellä vuonna 1974.

Millaisia kalansaaliita sinä olet Valkiajärveltä saanut?

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 8. luukku


Jäärata-ajot Ruokojärvellä vuonna 1957. Radan valmistelua ja lähtöhetki. Mutta miten kisa päättyi?

tiistai 7. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 7. luukku

Kuva: Niilo Santaharju

Oppilaat valmistautumassa koulun hiihtokilpailuun Kirkonkylän kansakoulun edessä.

Voit kertoa meille kaikille oman hiihtourasi huippuhetkistä  tai jakaa karvaan pettymyksen tunteet.

- - - - -

Museon kehittämishankkeessa pohditaan tänään koulun ja museon yhteistyötä. Millaista toimintaa museo voi tarjota kouluille ja miten koululaiset voivat tallentaa omaa historiaansa museon avuksi?

maanantai 6. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 6. luukku

Itsenäisyyden 50-vuotisjuhlakuusen istutus Lyseolla vuonna 1967. Vas. Veikko Sevio


Kerro, miten teillä vietetään itsenäisyyspäivää?

torstai 2. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 5. luukku

Kuva:Niilo Santaharju

Vauhdin hurmaa Santaharjun kalliolla Mettälänkankaalla 1930-luvun alussa



Joulukalenteri, 4. luukku


Kuva:Niilo Santaharju


Mäenlaskua Santaharjun kalliolla Mettälänkankaalla 1930-luvun alussa


Mitä mäenlaskupaikkoja Kankaanpäässä on ollut?

Joulukalenteri, 3. luukku






Tunnelmakuva Kankaanpään keskustasta vuodelta 1972


Kerro muistojasi jouluikkunoista, jouluvaloista ja muista julkisista joulukoristeista




keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Joulukalenteri, 2. luukku

Kuva: Niilo Santaharju


Nuorukaiset lähdössä hiihtämään ilmeisesti työväentalon takaa vuonna 1931.

Tunnistatko heitä?

Joulukalenterin 1. luukku

Lapset luistelemassa Montun pohjalla. Kerro omia Monttu-muistojasi.
Missä muualla Kankaanpäässä on luisteltu?