Harjavallassa järjestettiin viime viikolla seminaari Satakunnan museoiden yhteisestä kokoelmakeskuksesta. Satakunta voisi olla edellekävijä yhteisellä rintamalla, sillä muualla kokoelmakeskukset ovat vain yhden kaupungin kokoelmia varten. Museovirasto on innolla edistänyt hanketta. Mobilian johtaja Kimmo Levä oli sitä mieltä, että jos kokoelmia ei säilytetä kunnollisesti, on sama kuin tuikkaisi esineet heti tulitikulla menemään.
Hankkeessa on hyviä ja huonoja puolia. Toisaalta kokoelmakeskus tuo kustannussäästöjä, kun on yhteiset tilat. Toisaalta, koska tähän asti tilat eivät museoilla ole olleet kovin kummoisia, tulevat vuokrakulut nousemaan. Parhaimmillaan museoiden kokoelmat täydentäisivät toisiaan ja esineitä voisi lainata eri puolelle maakuntaa vaivattomasti. Jokaisen museon ei tarvitsisi säilyttää kymmentä sontalapiota ja kirnua.
Sen lisäksi, että kokoelmakeskuksessa esineet säilyisivät kunnollisissa olosuhteissa (ylimitoittamatta kuitenkaan niitä), voisivat museot ostaa konservointipalveluja. Pienimmillä museoilla harvoin on omaa konservaattoria. Kyse on myös työntekijöiden työoloista. Tällä hetkellä hissittömissä taloissa esineitä kannetaan rappuja pitkin käsin ylös-alas. Ongelma on kuitenkin kokoelmakeskuksen sijoittuminen. Jostain museosta se on väkisinkin kaukana ja silloin esineiden hakeminen vaatii lisäponnisteluja.
Itseäni kiinnostaa ajatus avoimesta varastosta, jossa kokoelmiin voisi päästä tutustumaan ja konservaattorin työtä voisi seurata lasin takaa. Museon takatilat ovat kiinnostavia ja niihin varsin harvoin pääsevät ulkopuoliset tutustumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti