Museossa tehtävästä työstä suurin osa ei välittömästi näy yleisölle. Yleinen mielikuva lienee, että työntekijät ovat paikalla vain museon avoinnaoloaikoina. Toimistossa puurretaan kuitenkin arkisesti toimistotyöaikaan. Työn tulokset näkyvät ja ovat hyödynnettävissä usein vasta viiveellä.
Juuri nyt museossamme käy toimelias vilske. Museon kahden virallisen ”henkilötyövuoden” lisäksi talossa työskentelee neljä harjoittelijaa/työllistettyä. Kaikki museoalasta kiinnostuneita, motivoituneita persoonia. Museon lainattavat polkupyörät ovat saaneet vuosihuoltonsa, säilytystilojen rakenteita on parannettu, tulevan Kaamos-illan ohjelma on kehittynyt ja kokoelmaesineiden valokuvaus ja luettelointi vauhdittunut.
Lisätyövoiman avulla olemme päässeet käsiksi myös viimeisimpään lahjoitukseemme. Keväällä eläköitynyt kaupunginarkkitehti Maija Anttila siirsi koko virkauransa (1987- 2012) aikana kertyneen valokuva-aineistonsa museolle. Materiaali on Kankaanpään kaupunkikuvan kehityksen kannalta suoranainen aarre. Myös Kankaanpään monipuolinen taide-elämä on dokumentoitu kattavasti. Valtakunnallisestikin merkittävää taidehistoriallista aineistoa on näin kertynyt mittava kokonaisuus. Maija Anttila on tehnyt korvaamattoman arvokasta työtä, josta museotyöntekijöiden mieli hyrisee tyytyväisenä.
Tallennustyön tarve on akuutti ja jatkuva. Lista mm. kiinnostavista, ”ehdottoman välttämättömistä” haastateltavista on pitkä. Liian usein käy niin, että tärkeät tietolähteet ehtivät kuolla tai ympäristö muuttua ennen toimeen ryhtymistä. Kun museon vakituinen henkilökunta ei kaikkeen ehdi, ovat Maija Anttilan kaltaiset aktiiviset kansalaiset merkittävässä osassa yhteisen historiamme tallennuksessa. Tukihenkilöt ja aputyövoima ovat kullan arvoisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti