Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Opiskelijatyöpajan satoa

Osana kehittämishanketta museossa järjestetään opiskelijatyöpajoja. Syksyllä järjestettiin jo ensimmäinen. Sen teemana oli näyttelyt tulevaisuuden museossa. Seuraavat kaksi pidetään tammikuun lopulla. Niissä käsitellään digitaalista museota ja museon viestintää. Osallistujat ovat Turun yliopiston Porin yksikön Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta.

Anu Virtanen ja työpajan ulkomaalaisvaihvistus Elissa Ernst tutustumassa näyttelyyn. Kuva: Sanna Raatikainen.
Ensimmäisessä työpajassa opiskelijat löysivät hienoja ratkaisuja museon kehittämiseen. Opiskelijoiden kantavana ajatuksena oli häivyttää pysyvien ja vaihtuvien näyttelyjen rajaa. Näyttelyyn muodostettaisiin keskipisteitä ja niiden ympärillä tapahtuisi vaihtoa. Yksi keskipiste voisi olla suutarin tupa, jonka ympärillä esiteltäisiin vaihtuvasta kengäntekijöitä, suunnittelua, kenkiä, alan koulutusta jne. Myös kodin ympärille saisi vaihtuviksi teemoiksi ruokatalouden, peseytymisen, käsityöt jne. Esineiden sijoittaminen kontekstiinsa nähtiin tärkeänä. Se lisää ymmärrystä, miten esinettä käytettiin ja miksi se on tärkeä.

Nykyiset kankaanpääläiset haluttiin mukaan museotyöhön äänestämällä aina seuraavaa teemaa. Museosta voisi tulla myös ns. community centre. Termille ei ole oikein hyvää suomennosta: kulttuurikeskus tai monitoimitalo ei tarpeeksi kuvasta sen yhteisöllistä puolta. Tiedekeskukset ovat erityisesti perheiden keskuudessa suosittuja ja sen takia museoon toivottiin toiminnallisuutta ja kokeiltavia juttuja. Museo voisi tarjota myös kursseja esim. näyttelyn rakentamisesta. Esiin nostetuista ideoista, joita paikkakuntalaisia aktivoitaisiin, minua erityisesti kiinnosti Jyväskylän kulttuuriluotsit-toiminta. Kulttuuriluotsit innostavat kulttuurin pariin ja lähtevät tarvittaessa mukaan museoon, teatteriin jne.

Opiskelijat toivoivat yhteistyötä myös eri yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa kuten Taidekoulun. Ideoitiinpa ystävyysmuseota Pohjois-Amerikkaan asti.



Näyttelystä esiin nousivat henkilöhahmot, kenkäteollisuus, Reima ja äitiyspakkaukset sekä taide. Opiskelijat myös kyseenalaistivat paikallisten aktiivisuuden museokävijöinä. Profiloituminen kokeilevaan moderniin taiteeseen saattaisi tuoda museoon ulkopaikkakuntalaisia.

4 kommenttia:

  1. Näyttely äityispakkauksista on tosi hauska idea!

    VastaaPoista
  2. Niin on minustakin. Kaikilla suomalaisilla on varmasti muistoja äitiyspakkauksista.

    VastaaPoista
  3. ja jos niitä vielä saisi näytille sisällyksineen niin avot! Meillä taitaa olla liisterivatina vanha äitiyspakkauksen pesuvati.

    VastaaPoista
  4. Anu Forss, museoamanuenssi2. helmikuuta 2011 klo 8.56

    Museon kommentti tähän: ajatus on hyvä, mutta kokoelmissamme ei ole yhtään äitiyspakkausta, vuoden 2009 pakkaus on tulossa. Otamme siis mielihyvin vastaan vaikka osiakin pakkauksista tai kuvia pakkauksista tai (kankaanpääläisistä) äitiyspakkauksen/sen osien käyttäjistä. Samoin muisteluksia pakkauksesta, sen sisällöstä, käytöstä, merkityksestä...

    VastaaPoista