Kuukauden teema: Lihanpalvaajien Kankaanpää

Lihansavustus on eräs kankaanpääläisten vanhimmista ja perinteisimmistä maatalouden sivuelinkeinoista. Lihansavustus kotisaunapalvauksena oli paikkakunnallamme hyvin yleistä 1900-luvulle tultaessa, mutta myöhemmän kehityksen kannalta tärkeän askeleen ottivat 1900-luvun alkupuolella eräät erityisen taitavat palvaajat siirtyessään pienimuotoisesta kotipalvauksesta ansaintatarkoituksessa suoritettuun lihansavustukseen.

Palvauksesta erityisen tunnettu kylä oli Vihteljärvi, joskin asiansa osaavia saunapalvaajia oli muissakin kylissä. Myös Jämijärven Vihussa oli paljon saunapalvaajia. Palvaajat suuntasivat myyntimatkojaan pääasiassa Tampereen ja Porin toreille. Kauppaa käytiin toreilla aina vuoteen 1958, jolloin se loppui uuden lainsäädännön myötä. Ensimmäisen askeleen kohti lihanpalvaamisen teollistumista otti jo vuonna 1947 Vihussa tuolloin asunut, tosin Vihteljärvellä syntynyt, Tuure Huhtasalo. Myöhemmin, vuonna 1976 Huhtasalot firmoineen muuttivat Kankaanpäähän. Huhtasalon liiketoiminta myytiin uudelle omistajalle vuonna 1988. Tätä palvausperinteen linjaa jatkaa tänään Huhtahyvät Oy.

Lihansavustamo Huhtasalon esittelysauna 1980-luvulla. Aarre Huhtasalon valokuvat.

Ensimmäisen Kankaanpäässä perustetun lihansavustusyrityksen perusti Arvi Korpela Venesjärvelle vuonna 1958. Pari vuotta myöhemmin Korpela rakensi uudet tuotantotilat Jyllinmäkeen. Korpelan lihansavustamokin menestyi hyvin ja kasvoi. Pari toiminnan keskeyttänyttä tulipaloa kokenut yritys toimii nykyisin päätoimipaikassaan Huittisissa sekä Honkajoella. Kankaanpäässä Korpelalla on toiminnassa tehtaanmyymälä. Kolmas merkittävä lihanjalostaja Kankaanpäässä on Maalaistuote Vataja. Mauno Vataja toimi alkujaan palvituotteiden myynnissä toiminimellä Savulihamyynti Mauno Vataja, kunnes päätti ryhtyä itsekin lihajalosteiden tuottajaksi. Maalaistuote Vataja toimi vuodesta 1985 perheyrityksenä aina viime vuoteen saakka. Nyt yrityksellä on uusi omistaja, jonka tavoitteena on ennen muuta kankaanpääläisten lihatuotteiden ulkomaan viennin lisääminen.

Kankaanpäässä palvataan siis lihaa edelleen vuonna 2011. Lihanjalostustoiminta on kuitenkin eräs kankaanpääläisten perinteinen toimiala. Merkittävyydessään työllistäjänä ja maineen tuojana jäi pitkään vaatetus- ja jalkineteollisuuden jalkoihin, mutta nyt osat ovat vaihtuneet. Kankaanpääläiset lihanjalostusfirmat tuottavat tällä hetkellä monipuolisesti erilaisia elintarvikkeita, jotka leviävät keskusliikkeiden kautta kaikkialle maahamme ja vähän ulkopuolellekin. Vanhat kankaanpääläiset palvausyritykset ovat kasvaneet Suomen merkittävimpien alan yritysten joukkoon. Kankaanpääläisen palvaustoiminnan perinteen merkitystä korostaa vielä se, että useat muilla paikkakunnilla toimivat yritykset ovat syntyneet Kankaanpäästä muuttaneiden osaajien perustamina. Vuoden 1958 lainmuutos johti tuohonkin, kotisaunapalvaajia kuntaan kyllä mahtui, mutta useille alan liikeyrityksille Kankaanpää ei olisi ollut riittävän suuri. Näin levisi kankaanpääläisen palvausperinteen lahja maailmalle.

Lihanleikkaaja ja suolaaja työssään. Aarre Huhtasalon valokuvat.

Kankaanpään kaupunginmuseo on tämän kevään aikana tutkinut Kankaanpääläistä palvausperinnettä ja palvausteollisuutta. Tutkimuksen täydentämiseksi museo on kiinnostunut saamaan lisää tietoa aiheesta. Jos esimerkiksi sinulla on palvaukseen tai lihanjalostukseen liittyviä muistoja, kuulisimme niitä mielellämme. Museota kiinnostaisi myös palvausaiheeseen liittyvät valokuvat ja lehtileikkeet. Kaikesta saamastamme tiedosta tulemme olemaan syvästi kiitollisia.

Kirjoittaja: Tutkija Pasi Yli-Hakkola