Joulukalenteri 2013 - luukku 10

Talvisia kuvia jo kadonneesta Kankaanpäästä


Kuninkaanlähteentieltä Keskuskadulle 1930-luvun puolivälissä.
Vasemmalla pappila, oikealla Leppäsen liiketalo
Kankaanpään kaupunginmuseo


Hirvoselta kohti Pohjanlinnaa 1960-luvulla
Tumma talo vasemmalla putka, oikealla tien päässä Pohjanlinna
Kuva: Aimo Haapakoski, Kankaanpään kaupunginmuseo

Joulukalenteri 2013 - luukku 7

Kauppa käy Kankaanpäässäkin näin joulun alla. Maanmittausinsinööri Henry Fincke piirsi 1920- ja 1930-luvuilla useita osuvia pilapiirroksia kankaanpääläisistä. Alla Osuuskaupanhoitaja Riippa mittaa kangasta. Osuuskauppahan sijaitsi nykyisen Porholan sijoilla Keskuskadulla.

Henry Fincken pilapiirros kaupunginmuseon esinekokoelmasta

Joulukalenteri 2012 - luukku 17

Talviulkoilun riemua vuosien varrelta

Hiihtäjiä Ruokojärven jäällä
Kuva: Niilo Santaharju

Frans Rajamäki ja naapuruston lapsia
Kuva: Niilo Santaharju

Kuva: Niilo Santaharju

Ulkoilijoita Niinisalon Jokivarressa

Hevosajelulla, ohjaksissa Eino Peltomaa

Hiihtoretkellä Hapuanjärvellä

Maija Santanen lapsineen ja Miina Jäniskangas



Osuusliike Kansa (myöhemmin Pohjankangas)

Torilta kirkolle kulkiessa Alpin talon jälkeen vinottain Keskuskatuun nähden sijaitsi Osuusliike Kansan rakennus. Tällä paikalla oli sijainnut 1860-luvulla Kankaanpään ensimmäinen kauppa, Österlundin kauppa. Tällä hetkellä kaipaamme kuvia rakennuksen tien puoleisesta päädystä. Löytyisikö sinun albumistasi tälläistä kuvaa? Alla olevassa kuvassa se hieman siintää, mutta ei ole riittävän selvä. Talo purettiin vuonna 1966.

Osuusliike Pohjankangas kuvan keskellä Alpin talon takana.

Osuusliike Kansan myymälä avattiin 1917. Kansalaiskokouksessa oli esitetty Porin Työväen Osuuskaupan myymälän saaminen paikkakunnalle. Liikkeen johto oli luvannut myymälän, mikäli sen osakkaiksi liittyisi 200 jäsentä. Alkuinnostuksessa jäseniksi liittyi peräti 500 henkilöä.

Osuusliike Kansan talo vuonna 1928. Kuva Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat.

Vaikka liike laajensi toimintaansa uusilla myymälöillä, koettiin, ettei edistysmielinen osuuskauppatoiminta päässyt kehittymään riittävästi Kankaanpäässä. Paikkakuntalaisten voimin perustettiin 1939 Osuusliike Pohjankangas, joka osti kaikki kolme Kansan myymälää Kankaanpäässä sekä Pomarkun myymälä. Pohjankankaan toimialueeksi määritettiin Siikainen, Lavia, Suodenniemi, Jämijärvi, Honkajoki, ja Kankaanpää. Pohjankankaan aikaa kesti 1970-luvulle, jolloin satakuntalaiset osuusliikkeet muodostivat yhdessä Osuusliike Sataseudun.

Kuukauden teema: 1930-luvun Kankaanpää

Päätimme aloittaa uuden sarjan, koska museon joulukalenteri sai hyvää palautetta. Uusi sarja on kuukauden teema ja se käsittelee jotain museossa työn alla olevaa aihetta. Julkaisemme uuden jutun aina kuun alkupuoliskolla. Sarjan kautta toivomme saavamme myös täydentävää tietoa museolle. Palautetta voi antaa kommentoimalla blogia tai olemalla suoraan yhteydessä museon henkilökuntaan (ks. yhteystiedot).

~~~

Tällä hetkellä meitä mietityttää 1930-luvun Kankaanpään keskusta eli Keskuskatu torilta kirkolle. 30-luvulla kaupunki eli loiston aikaa. Rakennettiin uusia taloja. Keskuskadulla sijaitsivat muun muassa posti, säästöpankki, kauppoja, Virtasen paja, kansakoulu ja nuorisoseurantalo Väinölä. Nyt, kun Leppäsen talo purettiin muutama vuosi sitten, näistä taloista on kirkon lisäksi enää kolme jäljellä - Rajamäki, Varumon liiketalo ja Kangasniemi.

Kankaanpään tori 30-luvulla vasemmalla lihantarkastamon pylväät, Alpin, Soinin talot, työväentalo, Leppäsen talo ja Joutsenlahden Kahvitupa. Torilla oleva betonirinkula on suihkukaivo, jonka Leppänen lupautui rakentamaan saadakseen luvan vesijohtoon. Kuva: Niilo Santaharju

Kun asioita ruvetaan penkomaan, niin huomataan, kuinka paljon aukkoja tiedoissamme on. Herkkusuuna haluaisin nähdä, miltä Sorvan konditoriomyymälä näytti. Ainoa sisäkuvamme Sorvalta on leipomon puolelta. Rytilästä, jossa sijaitsi Kansallis-Osakepankin konttori ei ole juuri sisä- tai ulkokuvia.

Sorvan talon tunnistaa kadulta nousevista rappusista (oik.), vasemmalla Joutsenlahti ja takana Osuuskauppa. Kuva: Niilo Santaharju

Museolla toivotaan, että muistinystyröitä ja vanhoja valokuva-albumeja aktivoidaan. Tietoja ja kuvia kaivataan Sorvan ja Rytilän lisäksi muun muassa palokaivosta, Kangasniemestä, Saarisen talosta ja torin suihkukaivosta. Lisäksi otetaan vastaan kauppojen käärepapereita ja pakkauksia, jos sellaisia vielä jostain kaapin perukoilta löytyisi. Myöhemmän ajan muovikassejakin otetaan vastaan. Mikäli omistaan ei kokonaan halua luopua, voi ne jättää museolle pelkästään digitoitaviksi.

Keskuskadun Torin päässä sijaitsivat Säästöpankki (vas. puiden takana) ja Wahlmanin talo (oik.), jonka vieressä sijaitsi palokaivo. Kuva: Niilo Santaharju