Joulukalenteri 2013 - luukku 11

Tänään kierrämme kylällä "Makkaramäestä Lohikkoon" teollisuus- ja yrityshistorian jäljillä asiasta yleensä perillä olevien tahojen kanssa. Yritystoiminnasta jää museon muistiin vähän jälkiä ja me muualta tulleet koitamme näin oppia uusia vanhoja asioita.

Rauhanmutkan kenkätehdas

Isepol Tehtaankadulla



Pellonpään kiviveistämö
Kuva: Maija Anttila, Kankaanpään kaupunginmuseo

Kankaanpään saha Justeerin paikalla

Lohikon tiilitehdas

 

 

 

 

 

 

 

Niilo Santaharju, Kankaanpään ja kankaanpääläisten kuvaaja 1920-1930-luvuilla

Niilo Santaharju kotiovellaan
kuva: Niilo Santaharju,
Niilo Santaharjun kokoelma, Kankaanpään kaupunginmuseo

Niilo Santaharju syntyi Kankaanpään Mettälänkankaalla Iisak ja Josefiina Santaharjun perheeseen vuonna 1900. Perheessä oli Niilon lisäksi kaksi poikaa ja neljä tytärtä. Isoveli Paavo oli monelle vanhemmalle kankaanpääläiselle tuttu teurastaja ja lihakauppias.

Niilo Santaharju oli kiinnostunut monenlaisista asioista. Hän rakensi soittimia, toimi nuorisoseurassa, urheili, harrasti mehiläistenhoitoa, rakenteli kanalaansa hautomakoneen ja kuvaamisen lisäksi myös kehitti valokuvansa itse.

Ensimmäisen kameransa hän hankki 1920-luvun alussaTampereelta. Aktiivisinta kuvausaikaa olivat 1920-ja -30-luvut. Tuolloin hän kuvasi tuhansille lasilevyille kankaanpääläisiä sekä juhlassa että arkena. Lisäksi hän kuvasi rakennuksia ja näkymiä Kankaanpäässä ja lähiympäristössä. Hänellä oli selvästi silmää sommittelulle.

Kuvaaminen väheni 1940-luvulla, kun Santaharju meni naimisiin ja perhe alkoi kasvaa.

Niilo Santaharju kuoli vuonna 1971. Santaharjun perikunta lahjoitti isänsä lasinegatiivit ja vedokset Kankaanpään kaupunginmuseolle vuonna 1980. Tällöin kokoelma käsitti 1213 kpl positiiveja ja n.1000 kpl lasinegatiiveja. Kokoelmaa on täydennetty vuosien varrella useilla sadoilla kuvilla. Kokoelma on digitoitu ja sen kuviin on tunnistustilaisuuksissa saatu jatkuvasti lisätietoja. Kuvat kertovat ainutlaatuisella tavalla kaupunkimme menneisyydestä.