Joulukalenteri 2011 - Luukku 4

Kankaanpään kirkko vihittiin käyttöönsä kesäkuussa 1839. Kirkon suunnittelijana pidetään Carl Ludvig Engeliä, joka tunnetaan mm. Helsingin tuomiokirkkon suunnittelijana.

1800-luvun puolivälissä Kankaanpäässä oli vain 3000 asukasta, ja koska kirkko rakennettiin 1300 sanankuulijalle, pidettiin sitä ajan oloihin liian suurena

Kirkko sisältä ennen alttaritaulua.

Alttaritaulun on maalannut Felix Frang vuonna 1922.

Joulukalenteri 2011 - luukku 3

Joulukahvit, olkaa hyvä

Vielä joitain kymmeniä vuosia sitten kahvin valmistaminen oli ihan toisella tavoin monimutkaista kun nykypäivänä. Kahvi ostettiin raakoina papuina, paahdettiin, jauhettiin, keitettiin pannussa, pidettiin myssyn alla lämpimänä ja juotiin tassillisista pienistä kahvikupeista - tai sitten siltä tassilta.
Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat.

Museon Hurahdus-näyttelyssä on esillä muun muassa kahvikuppikokoelma. Museo on talvikaudella auki la-su klo 12-16.

Joulukalenteri 2011 - Luukku 2

Nykypäivän suosituimpia nuorten joululahjoja ovat älypuhelimet, kämmentietokoneet ja videopelit. Mitä toivottiin joululahjaksi yli viisikymmentä vuotta sitten?

Fortuna on suomalaisen Juho Jussilan 1920-luvulla kehittämä kuulapeli. Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat.

Joulukalenteri 2011 - Luukku 1

Museon joulukalenteri avaa luukkuja museon kuva- ja esinekokoelmaan. Mitä helmiä kokoelmassa piileekään?

Nimipäiväjuhlat Hotelli Sampossa v. 1941.

Ravintolaseurue. Jos tunnistat kuvan henkilöitä tai ravintolaa, kommentoi sivun lopussa "Add a comment".

Tunnistamaton henkilö baaritiskillä 1990-luvulla.

Tänään muistellaan Kankaanpään ravintoloita, elokuvateattereita ja tanssilavoja Keltaisella talolla klo 13-15. Tervetuloa mukaan!

Kuukauden teema: Kun sähkövalot syttyivät Kankaanpäähän

Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Tampereen Finlaysonin kutomosalissa vuonna 1882. Vuosisadan vaihteessa sähkölaitokset olivat yleisiä suurissa kaupungeissa ja myös vauraimmilla alueilla maaseudulla. Kankaanpäässä Varmalan Osuusmeijeri teki höyrykoneen pyörittämällä generaattorilla sähköä omiin tarpeisiinsa ja naapuritaloihin.

Vatajankosken Sähkön ensimmäinen rakennus.

Vuonna 1926 perustettiin Kankaanpäässä Vatajankosken Sähkö. Alkuvuosina sähköliittymien määrä ja sähkön myynti kasvoivat hitaasti. Liittyjän piti ostaa osakkeita ja usein itse pystyttää liittymisjohdon pylväät. Myöhemmin tuli tavaksi periä tapauskohtaisesti harkittu maksu. 1930-luvulla liikemies Artturi Leppäselle myönnettiin 100 W virtaa mainosvaloihin 100 mk/vuosi ja kelloseppä E. Kangasniemelle kaksi 15 watin lamppua mainoskellon tauluun.

Katuvalot Keskuskadulla (v. 1972?). Taustalla Pohjankangas.

Kankaanpään kunnanvaltuuston 30-vuotista toimintaa juhlistettiin sytyttämällä asemalta kirkon luo ulottuvat kunnan ensimmäiset katuvalot vuonna 1949. Sähkön käyttö kasvoi pyykkikoneiden, sähköliesien ja koneellisen viljankuivauksen yleistymisen myötä. Sähkölämmitykseen alkoivat kuntalaiset siirtyä 1960-luvun loppupuolella.

Lähde: Vatajankosken Sähkön 75 v. historiikki (2001) osoitteesta http://www.vatajankoskensahko.fi