Pienestä kasvoi suuri kokonaisuus

Keskuskadulla sijainnut Saarisen talo on kiehtonut minua kovasti. Syy siihen lienee, että talosta tiedetään jotain, mutta ei kovin paljon. Siitä on muutama ulkokuva, mutta ei yhtään sisäkuvaa. Tutkimustyössä Keskuskadun historiaan yritin lähestyä tätä mysteeritaloa siinä toimineiden yrittäjien kautta.

Tiettävästi talossa piti kampaamoa Linda Mansikkamäki. Hänen historiaan selvitellessäni törmäsin Kähertäjäyhdistyksen Kankaanpään paikallisosastoon. Linda oli perustajajäsenten joukossa v. 1945. Yritin selvittää asiaa yhdistyksen kautta (nyk. Suomen Hiusyrittäjät ry) ja entisten paikallisyhdistyksen jäsenten kautta. Soittokierros oli laaja, mutta onneksi jokainen osasi ohjata askeleen eteenpäin.

Heteka-merkkinen kampaamotuoli ja lämpökone.

Lopputulos oli Lindan osalta suhteellisen laiha, mutta Kankaanpään kampaamoelämästä selvisi kaikenlaista ja lisäksi kertyi muutama lahjoitus jälkipolville säilytettäväksi. Kolme kansiollista kähertäjäyhdistyksen asiakirjoja ja kuvia talletettiin Kankaanpään kaupungin Kotiseutuarkistoon ja museoon saimme Suoma Anttosen kampaamon tavaraa (toimi vuosina 1940-1984) sekä kuvan kähertäjäyhdistyksen tapahtumasta.

Ei voi olla kuin kiitollinen ihanille kampaajille, jotka selvittivät asiaa eteenpäin. Kiitos!

Juhlan aihetta

Harvoin muistamme juhlia pieniä saavutuksia, rajapyykkien täyttymisiä tai projektien loppumisia. Tänään oli museolla tälläisen pienen juhlan aihetta, kun museon kaikki Barbie-esineet on vihdoin saatu kuvattua ja luetteloitua tietokantaan.

Barbieita ja hänen esineitään on kokoelmassa yhteensä yli 220 kappaletta. Barbielle ja hänen ystävilleen löytyy vaatteita, asusteita, huonekaluja, astioita ja jopa esiintymislava sekä Kaakaobaari yms. Pääosin ne ovat 1980-90 -luvuilta.

Kahvitunnin Barbie-munkit nautimme Niinisalon sotilaskodissa, josta on tullut museovieraidemmekin oma kahvila.

Ja hyvää oli.

Mielenkiintoisia paikkoja

Joskus sitä pääsee näkemään harvinaisuuksia. Vierailimme erään kankaanpääläisen talovanhuksen kellarissa ja sieltä löytyi ihan mielettömän hieno taloyhtiön vanha mankeli.

Sähkömankeli oli siirretty taloon 1950-luvulla.

Samassa talossa oli myös hienot kellarikomeroiden ovet, jotka numeroista alkaen henkivät 1950-lukua.

Museonäyttelyn purku

Viikonloppuna viimeistä päivää ollut Hurahdus -näyttelyn purkaminen alkoi tänään:

Sydäntuvan pakkaaminen saattaa viedä pari päivän.

Toukokuun alussa aukeaa seuraava näyttely "Hälytys! Hälytys! Kankaanpään VPK 1932-2012".

Museolöytö

Kyllä museotyö on mielenkiintoista!
Tänäänkin löysimme ensi kesän VPK-näyttelyä valmistellessamme museon kouluaikaisen uunin tulipesästä kaksi 1970-luvun pahvipurkkia. Uunissa oli edelleen tuhkat ja niiden päällä kaksi Kankaanpään Osuusmeijerin tölkkiä, litrainen piimätölkki ja kahden desin maitopurkki.

Museommehan sijaitsee suuressa 1950-luvun koulurakennuksessa. Neliöitä on kolmattatuhatta ja huonetiloja komeroineen kymmeniä. Koulutyö on loppunut vuonna 1977 ja museo on muuttanut tiloihin sen jälkeen. Kaikenlaista on jäänyt ja kertynyt kuluneen 35 vuoden aikana.

Vanhat (ja mikseivät uudetkin...) pakkaukset ovat juuri sitä tavallista arkea, jota museomme haluaa tallettaa kokoelmiinsa. Itse muistan lapsuudestani juuri näiden purkkien ajoilta, kuinka noista kasviaiheisista kuvista tehtiin meillä kotona muistipeli. Herättävätkö nämä Sinussa jotain muistoja?