Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokoelma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokoelma. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. tammikuuta 2014

Talvisia taide-elämyksiä

Tämän blogin kirjoittajat ovat olleet näemmä talviunilla. Joulukalenterin jälkeen on kuitenkin elämää nähty, kantilta jos toiseltakin.
Viime viikolla avattiin kuvataiteenopiskelija Anna Matveisen ”Kehysriihi”-näyttely, joka tuulettaa museon kätköissä olevia kokoelmia.  Annoimme Annalle, evästysten ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen jälkeen lähes vapaat kädet tutkia säilytystilojen aarteita.  Kiinnostavaa oli, että näyttely alkoi rakentua paitsi itse esineistä, myös kaikenlaisesta ei niinkään ”pyhästä” museorekvisiitasta kuten mallinukeista. Katseen kohteeksi nostetut esineet ovat alkaneet saada ympärilleen uutta ”auraa” ja esteettistä lisäarvoa. Vanha raamiäes on seinälle nostettuna kuin koskettava nykytaiteen objekti. Tämän jälkeen näyttelyyn valituilla kappaleilla on ikään kuin uusi status, ne muistetaan paitsi itsenään, myös roolistaan Annan näyttelyssä.

Yleisesti ottaen näyttelyille toivotaan saatavan mahdollisimman paljon julkisuutta ja yleisöä. Eilen olimme todistamassa päinvastaista taidekokemusta. Museon henkilökunta sai ainutlaatuisen tilaisuuden nähdä tähtikuvausta vakavasti harrastavan, museolla paraikaa työskentelevän Tero Turusen huikeita kuvia galakseista, räjähtäneistä tähdistä, linnunradoista. Kuvaajalla ei ole ollut tarvetta esitellä otoksia julkisesti. Erityisen hämmentävänä ja innostavana koin paikallisuuden: juuri täällä, näistä maisemista on tavoitettu kohteita, jotka ovat miljoonien ja miljoonien valovuosien päässä. Hieno kokemus.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 2013 - luukku 17

Museolla on melko laaja leikkikalukokoelma, mutta monet esineet ovat vailla taustatietoja. Jos osaat kertoa näistä jotain, kommentoi, kaikki tieto on tervetullutta! Mukavia, tuttuja hahmoja. Miksei vaikka joululahjoja?

Kippari-Kalle ja pinaattiannos
Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat

Kokkipoika. Kädessä lienee ollut kasari tai pannu.
Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat

Veli Ponteva tai muu pieni porsas
Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat


tiistai 3. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 2013 - luukku 3

Puhtaus on puoli ruokaa

Emme halua olla lietsomassa joulusiivouspaniikkia, mutta silti esimerkki siitä, millä joulusiivous aloitettiin vielä alle sata vuotta sitten. Nykyisin sentään aika lailla kevyemmin.




Syöpäläisten torjunta-aine on joutanut Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmaan jo 1970-luvulla


tiistai 11. joulukuuta 2012

Joulukalenteri 2012 - Luukku 11

Isojen poikien toivelahjat

Miehille on aina tavattu hankkia tekniikkaa jouluksi - tai sitten miehet ovat hankkineet perheelle lahjaksi uusinta tekniikkaa. Tässäpä kuvina joitain menneiden joulujen teknisiä toivelahjoja. Viime joulun juttu oli kapselikahvinkeitin, mikähän on tämän joulun hitti?


Kokoelmiemme vanhin televisio
on Eini Korkeakosken kodista.

1940-luvulla Suomessa valmistettu radio.

"Kovaääniset" museon kokoelmista.
Näistä on varmaan kuunneltu Abbaa.

Tästä radiosta on varmaankin kaivettu tanssimusiikkia
eurooppalaisilta radiokanavilta ennen sotia.

torstai 5. heinäkuuta 2012

Uutta perusnäyttelyssä

Museon perusnäyttely on tehty 1977-1981 ja on niillä sijoillaan. Tänä vuonna päätimme alkaa näyttelyn uusimisen sen sisääntulotilasta. Huone raikastui punaisella matolla ja seinien puhtaanvalkoisella maalilla. Vanhaan ilmoitustauluun teimme Kankaanpään aikajanan. Kesän ajan tässä ensimmäisessä huoneessa on esillä Martta-rouvan matkalaukut. Matkalaukut ovat kouluille syksyllä kiertämään lähteviä, kosketeltavia esineitä, kuvia ja tekstiä sisältäviä museomatkalaukkuja. Esillä on myös Virtuaalinen keskuskatu vuodelta 1938. Museon kokoelmia esitellään lyhyesti ja kaksi kokoelmien kannalta tärkeää hahmoa, Martta Sevio ja Niilo Santaharju, esitellään.


Koulu- ja juhla-aiheiset matkalaukut. Kuva: Jani Vepsä, Kankaanpään kaupunginmuseo


Kohti näyttelyn sisääntuloa. Kuva: Jani Vepsä, Kankaanpään kaupunginmuseo


keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Museota puolustamaan

Kankaanpääläiset! Tulettehan joukolla torille lauantaina 16.6 Kankaanpään kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlakokoukseen. Tässä kokouksessa päätetään toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelmasta 2013-2015.

Ohjelma kohdistuu rankasti museon toimintaan. Museon osalta vuodelle 2013 on esitetty 10 000 säästö, joka ei vielä lamauta toimintaa, mutta vaikuttaa jo kipeästi. Vuoden 2014 säästö, 50 000e, on mahdollinen vain irtisanomalla museon henkilökunta. Tämä lopettaa museon valtionosuuden (50 000e) joten säästö on pieni toiminnan ja palveluiden  menetykseen verrattuna. Ja vuodelle 2015 säästö on 100 000e, mikä on mahdoton museon 190 000 budjetista, sillä irtisanomisten jälkeen menetetään valtionosuus 50 000 ja vuokra jää edelleen maksettavaksi.

Museotoiminnan lakkauttamisesta huolimatta kaupunki on edelleen sitoutunut huolehtimaan kokoelmista museaalisin tavoin. Jos lakkauttamiseen mennään, olkaa tarkkana kankaanpääläisen menneisyyden säilymisestä. Onhan museon suojissa monen sukuhistoriaa.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

KaMa vuonna 1981

Museo saa lahjoituksena mitä mielenkiintoisempia palasia kankaanpääläistä historiaa. Tällä kertaa saimme katseltavaksemme ja jaettavaksi Mailan Ajolähtö- lehtiä vuodelta 1981. Tässä teille esittäytyy Mailan edustusjoukkue vm 1981. Ei siitä niin kauan ole, mutta kyllä me kaikki olimme nuoria silloin!

Klikkaa kuvat suuremmiksi!


Vuonna 1981 tämä joukkue oli SM-sarjassa viides.

Museon väki toivottaa hyviä pelejä tämän päivän KaMalle!

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Pienestä kasvoi suuri kokonaisuus

Keskuskadulla sijainnut Saarisen talo on kiehtonut minua kovasti. Syy siihen lienee, että talosta tiedetään jotain, mutta ei kovin paljon. Siitä on muutama ulkokuva, mutta ei yhtään sisäkuvaa. Tutkimustyössä Keskuskadun historiaan yritin lähestyä tätä mysteeritaloa siinä toimineiden yrittäjien kautta.

Tiettävästi talossa piti kampaamoa Linda Mansikkamäki. Hänen historiaan selvitellessäni törmäsin Kähertäjäyhdistyksen Kankaanpään paikallisosastoon. Linda oli perustajajäsenten joukossa v. 1945. Yritin selvittää asiaa yhdistyksen kautta (nyk. Suomen Hiusyrittäjät ry) ja entisten paikallisyhdistyksen jäsenten kautta. Soittokierros oli laaja, mutta onneksi jokainen osasi ohjata askeleen eteenpäin.

Heteka-merkkinen kampaamotuoli ja lämpökone.

Lopputulos oli Lindan osalta suhteellisen laiha, mutta Kankaanpään kampaamoelämästä selvisi kaikenlaista ja lisäksi kertyi muutama lahjoitus jälkipolville säilytettäväksi. Kolme kansiollista kähertäjäyhdistyksen asiakirjoja ja kuvia talletettiin Kankaanpään kaupungin Kotiseutuarkistoon ja museoon saimme Suoma Anttosen kampaamon tavaraa (toimi vuosina 1940-1984) sekä kuvan kähertäjäyhdistyksen tapahtumasta.

Ei voi olla kuin kiitollinen ihanille kampaajille, jotka selvittivät asiaa eteenpäin. Kiitos!

torstai 19. huhtikuuta 2012

Juhlan aihetta

Harvoin muistamme juhlia pieniä saavutuksia, rajapyykkien täyttymisiä tai projektien loppumisia. Tänään oli museolla tälläisen pienen juhlan aihetta, kun museon kaikki Barbie-esineet on vihdoin saatu kuvattua ja luetteloitua tietokantaan.

Barbieita ja hänen esineitään on kokoelmassa yhteensä yli 220 kappaletta. Barbielle ja hänen ystävilleen löytyy vaatteita, asusteita, huonekaluja, astioita ja jopa esiintymislava sekä Kaakaobaari yms. Pääosin ne ovat 1980-90 -luvuilta.



Kahvitunnin Barbie-munkit nautimme Niinisalon sotilaskodissa, josta on tullut museovieraidemmekin oma kahvila.
Ja hyvää oli.

tiistai 2. elokuuta 2011

Paulapieksu

Paulapieksut sidottiin nilkoista nahkahihnaan kiinnitetyllä leveällä paulalla.
Kankaanpään kaupunginmuseossa tutkimustyötä tehdään tällä hetkellä Kankaanpään suutareista ja kenkäteollisuudesta. Kokoelmasta löytyy myös suutarin käsintekemiä jalkineita.

tiistai 17. toukokuuta 2011

Kokoelmakeskus - kunnollinen koti museoesineille?

Harjavallassa järjestettiin viime viikolla seminaari Satakunnan museoiden yhteisestä kokoelmakeskuksesta. Satakunta voisi olla edellekävijä yhteisellä rintamalla, sillä muualla kokoelmakeskukset ovat vain yhden kaupungin kokoelmia varten. Museovirasto on innolla edistänyt hanketta. Mobilian johtaja Kimmo Levä oli sitä mieltä, että jos kokoelmia ei säilytetä kunnollisesti, on sama kuin tuikkaisi esineet heti tulitikulla menemään.

Hankkeessa on hyviä ja huonoja puolia. Toisaalta kokoelmakeskus tuo kustannussäästöjä, kun on yhteiset tilat. Toisaalta, koska tähän asti tilat eivät museoilla ole olleet kovin kummoisia, tulevat vuokrakulut nousemaan. Parhaimmillaan museoiden kokoelmat täydentäisivät toisiaan ja esineitä voisi lainata eri puolelle maakuntaa vaivattomasti. Jokaisen museon ei tarvitsisi säilyttää kymmentä sontalapiota ja kirnua.

Sen lisäksi, että kokoelmakeskuksessa esineet säilyisivät kunnollisissa olosuhteissa (ylimitoittamatta kuitenkaan niitä), voisivat museot ostaa konservointipalveluja. Pienimmillä museoilla harvoin on omaa konservaattoria. Kyse on myös työntekijöiden työoloista. Tällä hetkellä hissittömissä taloissa esineitä kannetaan rappuja pitkin käsin ylös-alas. Ongelma on kuitenkin kokoelmakeskuksen sijoittuminen. Jostain museosta se on väkisinkin kaukana ja silloin esineiden hakeminen vaatii lisäponnisteluja.

Itseäni kiinnostaa ajatus avoimesta varastosta, jossa kokoelmiin voisi päästä tutustumaan ja konservaattorin työtä voisi seurata lasin takaa. Museon takatilat ovat kiinnostavia ja niihin varsin harvoin pääsevät ulkopuoliset tutustumaan.

torstai 7. huhtikuuta 2011

Kuukauden teema: Reima

Reima on ollut kenkäteollisuuden lisäksi tärkeä tekijä Kankaanpään teollisuudessa ja brändi, jonka suomalaiset lapsiperheet varmasti tuntevat. Reiman juuret ovat puolustusvoimille pukineita tuottaneessa Pallo-Paita Oy:ssä, joka siirrettiin Helsingistä Kankaanpäähän sodalta suojaan. Sodan päätyttyä syntyi Reima.
Museon nykyinen näyttely esittelee yhden vitriinin verran yhtiön tekemiä vaatteita. Vitriinissä on myös hauska pieni esine, joka kertoo Reiman enstexin mainostetusta kestävyydestä.

Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmissa on muutama rekillinen Reiman valmistamia vaatteita. Meillä on kuitenkin valitettavan vähän tietoja näistä vaatteista. Jos olet ollut töissä Reimalla tai käyttänyt Reiman valmistamia vaatteita, kuulemme mielellämme muistojasi. Olemme kiinnostuneita myös vastaanottamaan Reima-aiheisia kuvia ja vaatteita. Itse olisin kovasti kiinnostunut tietämään, millainen oli Pallo-Paidan valmistama Reima-paita, josta yhtiö sai nimensä.



Reiman takkeja museon kokoelmista. Millaisia Reiman vaatteita sinä olet käyttänyt?

Kiinnostava asia Reiman toiminnassa on myös äitiyspakkausten kokoaminen. Äitiyspakkaus on suomalaisten perheiden harvinainen etuoikeus, jota on jaettu vuodesta 1937. Kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen kosketuspinta pakkauksen tavaroihin. Tampereen Museoiden kokoelmissa on useita äitiyspakkausten makuupusseja 1960-luvulta alkaen (ks. Siiri-tietokanta hakusanalla "makuupussi"). Minkä tehtaiden tuotteita pakkauksesta muistat? Koska Reima alkoi koota pakkausta?
Reimalaisia työssä.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Menneen ajan "mäyräkoira"

Suutarit ja kenkäteollisuus tunnetaan Kankaanpäästä hyvin. Muita alkujaan sivuelinkeinoina harjoitettuja ammattimaisen käsityön aloja ei niinkään.

Pärekoppia on tehty Kankaanpäässä 1800-luvulta alkaen ja tehdään yhä edelleen. Päreestä saa aikaiseksi vaikka mitä. Museon näyttelyssä on esillä muun muassa kantokori 25 pullolle.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Kenkäkokoelman aarteita!

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...
ja Kekkosen Hai-saappaat.
Museon digitointihankkeessa saappaat kuvattiin ja tiedot lisättiin sähköiseen tietokantaan. Jotta tämä olisi tehty kaikille museon esineille, menisi siihen useita vuosia.