Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat
Näytetään tekstit, joissa on tunniste museo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste museo. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 2013 - luukku 14


Suomen pisin mies, Väinö Myllyrinne on museolla vielä tämän viikonlopun!
Poiketkaapa katsomaan näköisnukkea ja ihmettelemään. Väinön isä oli kotoisin Vihteljärveltä, joten hän vieraili nuoruudessaan useinkin Kankaanpäässä ja kävipä täällä rippikoulunkin vuonna 1924.

Väinö Myllyrinne (1909-1963) oli 247cm pitkä, kengännumero oli 58
Kuva: Kankaanpään kaupunginmuseo

tiistai 3. joulukuuta 2013

Joulukalenteri 2013 - luukku 3

Puhtaus on puoli ruokaa

Emme halua olla lietsomassa joulusiivouspaniikkia, mutta silti esimerkki siitä, millä joulusiivous aloitettiin vielä alle sata vuotta sitten. Nykyisin sentään aika lailla kevyemmin.




Syöpäläisten torjunta-aine on joutanut Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmaan jo 1970-luvulla


keskiviikko 13. helmikuuta 2013

10 vuotta

10 vuotta on siitä helmikuisesta päivästä jona muutin perheineni Kankaanpäähän aloittaakseni museoamanuenssina Kankaanpään kaupunginmuseossa. 10 vuotta on sopiva aika pohtia, mitä tuona aikana on kaupungissa tapahtunut.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut yllättävänkin paljon. On noussut uusia rakennuksia, avattu uusia kauppoja, rakennettu kokonaisia asuinalueita ja liikenneympyröitä, "uusi" kaupunginjohtajakin tuli vasta minun jälkeeni syksyllä 2003. Vanhaakin on häipynyt, päällimmäisenä mieleeni tulee Leppäsen talo, Väinönen ja Rajalan talo. Itäsen eli Mairen putiikin katoaminen pääsi yllättämään minut. Paljon pitäisi ehtiä tallentaa tätä nykyhetkeä, joka jo kymmenen vuoden päästä on historiaa.

Uusi vesitorni valmistui 2003
Kuva: Toni Halonen
 
Alaristeelle valmistui ympyrä ja valoteos 2007
Kuva: Maija Anttila

 

Leppäsen korttelia talvella 2005
Kuva: Anu Forss
 
Kiinteistö oy Torikulma Leppäsen paikalla 2011
Kuva: Anu Forss












Pohdin myös kankaanpääläisyyttä(ni). Turussa tavataan sanoa, että turkulaiseksi voi itseään kutsua, syntyperäisten lisäksi, ne, jotka ovat asuneet kaupungissa yli 50 vuotta. Monessa kaupungissa ei ketään "tullista tullutta" hyväksytä "oikeaksi" kaupunkilaiseksi. Helsingissä ei kuulemma riitä syntyperäisyyskään, myös edellisessä sukupolvessa täytyy olla helsinkiläinen. Mitenkäs Kankaanpäässä? Riittääkö joku aika asumista kaupungissa? Vai onko jotain muita asioita, joista tuntee kankaanpääläisen? Miten on, kommentoi.

Minäkin osaan jo käydä "kylällä" keskustaan mennessä, osaan sujuvasti sanoa "Alaristeellä". Ulkopuolelta tulleella "museomaisterilla" menee aikansa ennen kuin oppii tuntemaan edes ne paikat ja henkilöt, jotka "kaikki" tuntevat. Meneet henkilösuuruudet ovat tulleet työssä tutuiksi, jopa niin, että "tunnen" 1930-luvun kankaanpääläiset paremmin kuin nykyiset.Kuitenkin vähintään yhden puutteen tunnustan, edelleen on Söderlundin Pekan kehotuksista huolimatta käymättä KaMan ottelussa. Vakava puute kankaanpääläistymisessä? Torillekin täältä Niinisalosta pääsee liian harvoin.

lauantai 15. joulukuuta 2012

Joulukalenteri 2012 - luukku 15

Jouluostokset Keskuskadulta

Jo ennen sotia Kankaanpään Keskuskatu kirkolta torille oli melkoinen ostospaikka. Katuun voi tutustua vuoden 1938 asussa museon nettisivujen verkkoaineistot- osiossa tai suoraan tästä: Keskuskatu 1938

Sekatavarakauppoja olivat Osuuskauppa, Osuusliike, Luoma, Rajamäki, Alppi ja Wahlman. Kadulla toimi myös Sorvan, myöhemmin Tureniuksen leipomo, Kangasniemen kellosepänliike, Joutsenlahden kirjakauppa ja Osuusmeijeri myymälöineen.

Varumon kaupan tulitikkuaski
Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat

Tureniuksen leipomon mainos Paikallissanomista vuodelta 1934
Leipomo toimi Sorvan talossa

perjantai 14. joulukuuta 2012

Joulukalenteri 2012 - luukku 14

Maailman muuttuessa nykypäivän museot tallettavat kovin eri tyyppistä esineistöä kuin mikä vielä viime vuosituhannella oli tapana. Siinä missä vielä taannoin kerättiin ikivanhaa ja hienoa nyt keskitytään tavalliseen ja arkeen.

Päivän kuvat kertovat yhteisestä arjestamme nelisenkymmentä vuotta sitten. Museorakennuksesta löytyi pieni nippu 1970-luvun Anttilan postimyyntiluetteloita. Yksi luetteloista on vuoden 1971 N:o 6, Joululahjaluettelo.



torstai 6. joulukuuta 2012

Joulukalenteri 2012 - Luukku 6

Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi kuvia Kankaanpäässä järjestetyistä itsenäisyyspäivän paraateista. Onko sinulla muistoja puolustusvoimien paraateista? Muualta tulleelle puolustusvoimien näkyminen katukuvassa on aika jännittävä asia.
Itsenäisyysparaati torilla vuonna 1957
Takana Osuuskassa ja Kahvitupa
Kuva: Kankaanpään kaupungin valokuvakokoelmat/kaupunginmuseo

Valtakunnanparaati itsenäisyyspäivänä 1960
Kuva: Kankaanpään kaupungin valokuvakokoelmat/kaupunginmuseo

Puolustusvoimain itsenäisyyspäivän paraati Kankaanpäässä 1964
Kuva: Aimo Haapakoski/Kankaanpään kaupunginmuseo

Puolustusvoimain itsenäisyyspäivän paraati Kankaanpäässä 1964
Kuva: Aimo Haapakoski/Kankaanpään kaupunginmuseo

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Joulukalenteri 2012 - Luukku 5

Museon kokoelmaan kuuluu monenlaista aineistoa - esineiden ja valokuvien lisäksi myös vaikkapa arkistoaineistoa ja pieni kokoelma vanhoja kirjoja. Seuraavassa esitellyt pilakuvat on tallettanut museoonsa jo kymmeniä vuosia sitten yhteislyseon pitkäaikainen opettaja Martta Sevio.

Kysessä on maanmittausinsinööri Henry Fincken piirtämät pilakuvat 1900-luvun alun kankaanpääläisistä tapahtumista ja henkilöistä. Henry Finckestä olemme kuulleet mukavia tarinoita, ja  tarinoita kankaanpääläisistä kuulisimme mieluusti lisää.

Tässä Henry Fincke itse sivuvaunullisen moottoripyöränsä kanssa 1920-luvun lopussa
Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseo

"Opistonjohtaja Hellman ajaa plikoilta heiloja"

"Kirkkoherra Valanne, oik. ja pastori Hotinen"

"Jalmari Mattila-Oukari parantaa porsasta"

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Museotyön apureilta lisätietoja kokoelmista

Eilen saimme museolle vieraaksi Aimo Haapakosken, putkiradiokeräilijän, joka tuli tutustumaan museon kokoelmien radioihin. Lisätietoa tuli jo heti, ja lisää on odotettavissa.

Radioiden lisäksi esittelin säilytystiloissa olevia muita teknisiä vempaimia, joista meillä oli tietona vain, että ne ovat olleet Kankaanpään lyseon havaintovälineitä.

Yhden mielenkiintoisen kojeen esittelen tässä.



Kyseessä on Wimshurstin influenssikone. Ja tällä tiedollahan jo löytyy materiaalia. Wikipedia sanoo:


"Wimshurstin influenssikone on James Wimshurstin 1880-luvulla kehittämä hankaussähkökone.
Koneen muodostaa kaksi pyöreätä lasi- tai muovilevyä, jotka on laakeroitu ja asetettu akselille pystyasentoon muutaman millimetrin päähän toisistaan. Levyjen ulkopuoleen on kiinnitetty sarja tinapaperilohkoja, ja erillisissä telineissä on neljä noin kymmenen sentin mittaista riviä sukakärkiä; ne ovat tavallisimmin noin tuuman pituisia nuppineuloja, jotka on asennettu pidikkeisiinsä noin puolen millimetrin välein. Neulojen kärjet ovat tasaisesti noin puolen millimetrin päässä tinapaperisuikaleista. Sukakärkien kannattimet on yhdistetty takasivulla oleviin elektrodi- eli johdinpuikkoihin, jotka päättyvät metallipalloihin; tätä kautta koneen tuottama sähkö hyödynnetään. Lisäksi kummankin levyn yhteyteen on asennettu tasoittajat: ne ovat neljä jäykkää metallilankaa jotka on asennettu akselinkannattimiin ja ylettyvät lasilevyjen reunan ja tinapaperilohkojen puoliväliin; päissä on levyihin nojaavat metallilankaluudat.
Konetta käytetään käsikammella, jonka käyttöhihnat on asennettu niin että levyt pyörivät vastakkaisiin suuntiin. Levyjen pyöriessä syntyy hankaussähköä, joka kerätään talteen sukakärjillä ja johdatetaan edelleen johdinpuikkojen avulla. Hankaussähkö kerätään talteen esimerkiksi Leidenin pullojen avulla.
Konetta voidaan käyttää mm. pienten röntgenputkien voimanlähteenä ja erilaisissa fysikaalisissa kokeissa."

Ja selvisi myös, että laitteen rakennusohjeet ovat 1950-luvulla julkaistussa Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjassa. Aimo Haapakoski omisti kirjan ja olisi tehnyt tämänkin laitteen, mutta ei saanut kaikkia osia.

Muutamia muitakin laitteita tuli tunnistetuksi. Museon kokoelmissa on kymmeniätuhansia esineitä eri aihepiireistä. Kokenutkaan amanuenssi ei voi olla kaikkien alojen erityisasiantuntija, joten eri alojen asiantuntijat ovat aarre kokoelman inventoinnissa ja esinetietojen kartuttamisessa.

Seuraavaksi voisimme kutsua avuksemme Reiman viime vuosituhannen henkilökuntaa ja kenkäteollisuuden työntekijöitä.

torstai 5. heinäkuuta 2012

Uutta perusnäyttelyssä

Museon perusnäyttely on tehty 1977-1981 ja on niillä sijoillaan. Tänä vuonna päätimme alkaa näyttelyn uusimisen sen sisääntulotilasta. Huone raikastui punaisella matolla ja seinien puhtaanvalkoisella maalilla. Vanhaan ilmoitustauluun teimme Kankaanpään aikajanan. Kesän ajan tässä ensimmäisessä huoneessa on esillä Martta-rouvan matkalaukut. Matkalaukut ovat kouluille syksyllä kiertämään lähteviä, kosketeltavia esineitä, kuvia ja tekstiä sisältäviä museomatkalaukkuja. Esillä on myös Virtuaalinen keskuskatu vuodelta 1938. Museon kokoelmia esitellään lyhyesti ja kaksi kokoelmien kannalta tärkeää hahmoa, Martta Sevio ja Niilo Santaharju, esitellään.


Koulu- ja juhla-aiheiset matkalaukut. Kuva: Jani Vepsä, Kankaanpään kaupunginmuseo


Kohti näyttelyn sisääntuloa. Kuva: Jani Vepsä, Kankaanpään kaupunginmuseo


tiistai 19. kesäkuuta 2012

Voi näitä aikoja

Blogimme on kantanut optimistisesti nimeä Tulevaisuuden museo. Suunnitelmia onkin tehty innolla, pää pilvissä, jalat maassa. Sisältötuotannon rinnalla olemme etsineet myös ratkaisuja akuuteimpaan, museorakennuksen saavutettavuuteen.
Yllättäen tilanne on kääntynyt erittäin haasteelliseksi. Kankaanpään kaupunginvaltuuston 16.6. hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma kohdistuu erityisen rankasti museoon. Se ei pelkästään pysäytä kehittämissuunnitelmia, vaan uhkaa lamauttaa koko museotoiminnan.  Käykö niin, että tulevaisuuden museosta tuleekin menneisyyden museo?
Näinä kvartaalitalouden aikoina kulttuuriala on kovilla. Pitkäjänteinen, pysyvyyteen tähtäävä museotyö törmää talouden suhdanteisiin. Kuntatalouden kriittiset pisteet ovat pitkälti sosiaali- ja terveysmenoissa, joiden rinnalla museon menot ovat häviävän pieniä ja ”kerralla syötyjä”. Kuten edellisen blogikirjoituksen kommentoija viittaa, museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kirjoittaa asiasta osuvasti http://museoliitto.blogspot.fi/. SUTAME-käsitteellä on käyttöä.  
Se, että talouden säästötalkoissa museo on kohteena kärkisijalla, kertoo nykyhetken arvoista.  Suomalaisten itsetunto ei ole koskaan ollut järin vahva, johon syytä on etsitty historiamme lyhyydestä ja ohuudesta.  Hieman noloina peilaamme itseämme suhteessa vanhoihin kulttuurimaihin.   
Kankaanpääläisen  5. luokkalaisen pojan vilpittömän innostunut huokaisu museokäynnin jälkeen kuluneena keväänä ”Mää en oo tienny, että Kankaanpäässä on NÄIN paljon historiaa!” on osuva ja kannustava. Meilläkin siis on. Kunpa vain sitä jaksamme vaalia.
Kankaanpään kaupunginmuseossa on kaupungin kokoon nähden poikkeuksellisen monipuolinen kulttuuriomaisuus.  Kulttuuri-, taide- ja varuskuntahistoria antavat oivan mahdollisuuden tarkastella  menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.   Avaimet ovat moneen, ei suljeta vaan avataan ja hyödynnetään reippaasti.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Museota puolustamaan

Kankaanpääläiset! Tulettehan joukolla torille lauantaina 16.6 Kankaanpään kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlakokoukseen. Tässä kokouksessa päätetään toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelmasta 2013-2015.

Ohjelma kohdistuu rankasti museon toimintaan. Museon osalta vuodelle 2013 on esitetty 10 000 säästö, joka ei vielä lamauta toimintaa, mutta vaikuttaa jo kipeästi. Vuoden 2014 säästö, 50 000e, on mahdollinen vain irtisanomalla museon henkilökunta. Tämä lopettaa museon valtionosuuden (50 000e) joten säästö on pieni toiminnan ja palveluiden  menetykseen verrattuna. Ja vuodelle 2015 säästö on 100 000e, mikä on mahdoton museon 190 000 budjetista, sillä irtisanomisten jälkeen menetetään valtionosuus 50 000 ja vuokra jää edelleen maksettavaksi.

Museotoiminnan lakkauttamisesta huolimatta kaupunki on edelleen sitoutunut huolehtimaan kokoelmista museaalisin tavoin. Jos lakkauttamiseen mennään, olkaa tarkkana kankaanpääläisen menneisyyden säilymisestä. Onhan museon suojissa monen sukuhistoriaa.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

KaMa vuonna 1981

Museo saa lahjoituksena mitä mielenkiintoisempia palasia kankaanpääläistä historiaa. Tällä kertaa saimme katseltavaksemme ja jaettavaksi Mailan Ajolähtö- lehtiä vuodelta 1981. Tässä teille esittäytyy Mailan edustusjoukkue vm 1981. Ei siitä niin kauan ole, mutta kyllä me kaikki olimme nuoria silloin!

Klikkaa kuvat suuremmiksi!


Vuonna 1981 tämä joukkue oli SM-sarjassa viides.

Museon väki toivottaa hyviä pelejä tämän päivän KaMalle!