Kymmenessä vuodessa on tapahtunut yllättävänkin paljon. On noussut uusia rakennuksia, avattu uusia kauppoja, rakennettu kokonaisia asuinalueita ja liikenneympyröitä, "uusi" kaupunginjohtajakin tuli vasta minun jälkeeni syksyllä 2003. Vanhaakin on häipynyt, päällimmäisenä mieleeni tulee Leppäsen talo, Väinönen ja Rajalan talo. Itäsen eli Mairen putiikin katoaminen pääsi yllättämään minut. Paljon pitäisi ehtiä tallentaa tätä nykyhetkeä, joka jo kymmenen vuoden päästä on historiaa.
 |
| Uusi vesitorni valmistui 2003 Kuva: Toni Halonen |
 |
| Alaristeelle valmistui ympyrä ja valoteos 2007 Kuva: Maija Anttila |
 |
| Leppäsen korttelia talvella 2005 Kuva: Anu Forss |
 |
| Kiinteistö oy Torikulma Leppäsen paikalla 2011 Kuva: Anu Forss |
Pohdin myös kankaanpääläisyyttä(ni). Turussa tavataan sanoa, että turkulaiseksi voi itseään kutsua, syntyperäisten lisäksi, ne, jotka ovat asuneet kaupungissa yli 50 vuotta. Monessa kaupungissa ei ketään "tullista tullutta" hyväksytä "oikeaksi" kaupunkilaiseksi. Helsingissä ei kuulemma riitä syntyperäisyyskään, myös edellisessä sukupolvessa täytyy olla helsinkiläinen. Mitenkäs Kankaanpäässä? Riittääkö joku aika asumista kaupungissa? Vai onko jotain muita asioita, joista tuntee kankaanpääläisen? Miten on, kommentoi.
Minäkin osaan jo käydä "kylällä" keskustaan mennessä, osaan sujuvasti sanoa "Alaristeellä". Ulkopuolelta tulleella "museomaisterilla" menee aikansa ennen kuin oppii tuntemaan edes ne paikat ja henkilöt, jotka "kaikki" tuntevat. Meneet henkilösuuruudet ovat tulleet työssä tutuiksi, jopa niin, että "tunnen" 1930-luvun kankaanpääläiset paremmin kuin nykyiset.Kuitenkin vähintään yhden puutteen tunnustan, edelleen on Söderlundin Pekan kehotuksista huolimatta käymättä KaMan ottelussa. Vakava puute kankaanpääläistymisessä? Torillekin täältä Niinisalosta pääsee liian harvoin.
Uusi vesitorni on paljon hienompi, kuin vanha.
VastaaPoista