Pohjanlinna

Pohjanlinna, keskellä juhlasalin ikkunat, oikealla ravintola

Kankaanpään Pohjanlinna

1930-luvulla oli yhdistystoiminta Kankaanpäässä vilkasta. Nuorisoseura- ja työväentalo täyttyivät ilta illan perään näyttelijöistä, kokouksista, perhejuhlista, soittajista… Paikkakunnalla aktiivisesti toimivat suojeluskunta ja lotat kaipasivat omaa kokoontumistilaa. Erilaisia suunnitelmia oli 1930-luvulla, mutta ne kaatuivat yksimielisyyden puutteeseen ja rahapulaan. Vuonna 1940 lotat ja suojeluskunta ostivat yhdessä tontin uutta toimitaloa varten. Tontin hankintaan saatiin varoja myymällä lottien kahvila Valkearanta Niinisalossa puolustusvoimille. Kahvila oli myös tuottanut toiminta-aikanaan hyvin ja sen kalustoa voitiin käyttää uudessa rakennuksessa.

Alkoi talkoiden ja työn aika keväällä 1941. Rahan hankkimiseksi järjestettiin arpajaisia ja hankittiin avustuksia. Keksipä joku myydä nimikkotuolejakin rahan keräämiseksi. Rakennustyö lähes keskeytyi heti alkukesästä, kun alkoi jatkosota. Sota-aikanakin töitä jatkettiin vähä vähältä.

Heinäkuussa 1942 voitiin viettää jo harjakaisia. Suuri vihkiäisjuhla pidettiin 13.12.1942. Tapahtuma oli kankaanpääläisittäin suuri, paikalla oli sekä lotta- että suojeluskuntajärjestön ylin johto, juhlapuheen piti eduskunnan puhemies Väinö Hakkila. Sota-aikana pidettiin talossa erilaisia iltamia, joista mieleenpainuvimpia on ollut radioitu aseveli-ilta elokuussa 1943. Radiolähetyksessä kankaanpääläiset saivat radion välityksellä tervehtiä rintamalla olleita läheisiään.

Talon suunnitteli Tiitolan rakennustoimisto, työn valvojana oli kunnan rakennusmestari Jalo Jokinen. Talossa oli tilaa 7 200 neliömetriä. Ensimmäisessä kerroksessa oli kahvila, keittiö, varastot, lottien ja suojeluskunnan kansliatiloja, kirjasto ja asuntoja. Toisessa kerroksessa sijaitsi suuri , yli kaksisataaneliöinen juhlasali ja lämpiö, kolmannessa kerroksessa oli majoitustiloja.

Kankaanpään Urheilijat ry;n vuosikokous Pohjanlinnassa v. 1956

Sodan jälkeen rakennus siirtyi Kankaanpään manttaalikunnan omistukseen. Talon tiloja vuokrattiin eri toimijoille, mutta suuri juhlasali oli edelleen monien juhlien ja harrastusten tapahtumapaikka. Pohjanlinnassa tanssittiin, pidettiin tanssikursseja, erilaisia juhlia ja voimisteltiin. Rakennuksen toisessa päässä toimi Kankaanpään kirjapaino.

Naisvoimistelijoiden kevätjuhla vuonna 1965 Pohjanlinnassa


Rakennus oli vilkkaassa käytössä, kun se kesällä 1970 paloi.

Pohjanlinnan - ja Kirjapainon - rauniot kesällä 1970

Pohjanlinna on siis ollut monelle tärkeä paikka, eikä sen palamisestakaan ole niin kauaa, ettei sieltä, ja siitä palosta, olisi monella muistoja. Näitä muistoja haluaisimmekin museolla kuulla. Myös kuvat Pohjanlinnasta, niin ulkoa kuin varsinkin sisältä olisivat tervetulleita. Tämän tekstin pohjana on Jouko Nurmisen kirja "Sortokausista sotavuosiin. Kankaanpään suojeluskunta ja lotat". Siinä on kerrottu talon rakennusvaiheet ja sota-ajan toiminta, mutta loput 25 vuotta Pohjanlinnan historiaa on vielä kirjoittamatta.