Kokoelmakeskus - kunnollinen koti museoesineille?

Harjavallassa järjestettiin viime viikolla seminaari Satakunnan museoiden yhteisestä kokoelmakeskuksesta. Satakunta voisi olla edellekävijä yhteisellä rintamalla, sillä muualla kokoelmakeskukset ovat vain yhden kaupungin kokoelmia varten. Museovirasto on innolla edistänyt hanketta. Mobilian johtaja Kimmo Levä oli sitä mieltä, että jos kokoelmia ei säilytetä kunnollisesti, on sama kuin tuikkaisi esineet heti tulitikulla menemään.

Hankkeessa on hyviä ja huonoja puolia. Toisaalta kokoelmakeskus tuo kustannussäästöjä, kun on yhteiset tilat. Toisaalta, koska tähän asti tilat eivät museoilla ole olleet kovin kummoisia, tulevat vuokrakulut nousemaan. Parhaimmillaan museoiden kokoelmat täydentäisivät toisiaan ja esineitä voisi lainata eri puolelle maakuntaa vaivattomasti. Jokaisen museon ei tarvitsisi säilyttää kymmentä sontalapiota ja kirnua.

Sen lisäksi, että kokoelmakeskuksessa esineet säilyisivät kunnollisissa olosuhteissa (ylimitoittamatta kuitenkaan niitä), voisivat museot ostaa konservointipalveluja. Pienimmillä museoilla harvoin on omaa konservaattoria. Kyse on myös työntekijöiden työoloista. Tällä hetkellä hissittömissä taloissa esineitä kannetaan rappuja pitkin käsin ylös-alas. Ongelma on kuitenkin kokoelmakeskuksen sijoittuminen. Jostain museosta se on väkisinkin kaukana ja silloin esineiden hakeminen vaatii lisäponnisteluja.

Itseäni kiinnostaa ajatus avoimesta varastosta, jossa kokoelmiin voisi päästä tutustumaan ja konservaattorin työtä voisi seurata lasin takaa. Museon takatilat ovat kiinnostavia ja niihin varsin harvoin pääsevät ulkopuoliset tutustumaan.

Kuukauden teema: Niinisalon Varuskunta

Kankaanpään Niinisaloon perustettiin Kertausharjoituskeskus vuonna 1935. Rautatien rakentaminen 1930-luvulla varmisti Kankaanpäälle varuskunnan ja toi pitäjään säpinää. Kankaanpään keskustakin alkoi kehittyä uusine liikkeineen (ks. Helmikuun teema).

Itsenäisyyspäiväjuhla Kankaanpään torilla vuonna 1957.

Kankaanpään kaupunginmuseon nykyisiin näyttelyihin kuuluu varuskunta-osasto, joka käsittää viisi luokkahuonetta ja käytävän. Varuskuntaosasto perustettiin sen jälkeen, kun tiloissa toiminut Tykistömuseo muutti Hämeenlinnaan. Varuskunta-osasto esittelee Niinisalon varuskunnan kehitystä. Näyttelyssä kerrotaan muun muassa sellaisista varuskunnan erikoisuuksista kuten Niinisalon internaatista (sotaveteraanien sisäoppilaitoksesta) ja Pohjoismaiden suurimmasta huussista.

Nykyinen näyttely ei kuitenkaan esittele kylän ja varuskunnan vuorovaikutusta. Varuskunta vilkastutti Niinisalon kylää merkittävästi. Kylässä oli useita ravintoloita ja jopa elokuvateatteri Kino Mars, joka paloi 1970-luvulla.

Kino Mars oli komea ilmestys Niinisalossa.

Ensimmäisiä rakennuksia varuskunta-alueella oli vuonna 1935 valmistunut funktionalistinen lamellikasarmi, joka suunniteltiin puolustusvoimien rakennusosastolla. Kiinnostava mutta nykyisestä näyttelystä puuttuva kokonaisuus on kantahenkilökunnan asunnot. Huonosta rakennustavasta nimensä saaneet Susitalot rakennettiin 1940-luvun lopussa. Selvaagit rakennettiin 1950-luvulla. Niiden nimi juontaa norjalaiselta arkkitehdiltä, joka halusi kehittää nopean ja edullisen tavan rakentaa.

Niinisalon rantatalon portailla Lyyli ja Raija Laitinen.

Tämän kuun teemalla etsimme muistoja nimenomaan liittyen varuskuntaan. Millaisena muistat varuskunnan? Kaipaamme kuvia kantahenkilökunnan kodeista erityisesti 1960-70-luvuilta.

Hyvinvointia museosta

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tehnyt toimenpideohjelman, joka julistaa kulttuurin hyvinvointivaikutuksia (ks. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimenpideohjelmaksi).On tutkittu, että eniten hyvinvointivaikutusta on museossa käynnillä ja kuoroharrastuksella. Myös Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkiohjelmassa on hyvinvointi nostettu esiin.

"Vanhuksia ei tulevaisuudessa makuuteta laitospaikoilla tai vanhainkodeissa. Suuntana on, että ikäihmiset saavat elää omissa kodeissaan, joihin kunnat tuottavat tukipalveluita." (http://www.sk24.fi/, 25.1.2011) Millaisia hyvinvointia edesauttavia palveluja museo voisi tuoda näiden yksin tai kaksin kotona asuvien vanhusten päivään?

Kuukauden teema: Reima

Reima on ollut kenkäteollisuuden lisäksi tärkeä tekijä Kankaanpään teollisuudessa ja brändi, jonka suomalaiset lapsiperheet varmasti tuntevat. Reiman juuret ovat puolustusvoimille pukineita tuottaneessa Pallo-Paita Oy:ssä, joka siirrettiin Helsingistä Kankaanpäähän sodalta suojaan. Sodan päätyttyä syntyi Reima.

Museon nykyinen näyttely esittelee yhden vitriinin verran yhtiön tekemiä vaatteita. Vitriinissä on myös hauska pieni esine, joka kertoo Reiman enstexin mainostetusta kestävyydestä.

Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmissa on muutama rekillinen Reiman valmistamia vaatteita. Meillä on kuitenkin valitettavan vähän tietoja näistä vaatteista. Jos olet ollut töissä Reimalla tai käyttänyt Reiman valmistamia vaatteita, kuulemme mielellämme muistojasi. Olemme kiinnostuneita myös vastaanottamaan Reima-aiheisia kuvia ja vaatteita. Itse olisin kovasti kiinnostunut tietämään, millainen oli Pallo-Paidan valmistama Reima-paita, josta yhtiö sai nimensä.

Reiman takkeja museon kokoelmista. Millaisia Reiman vaatteita sinä olet käyttänyt?

Kiinnostava asia Reiman toiminnassa on myös äitiyspakkausten kokoaminen. Äitiyspakkaus on suomalaisten perheiden harvinainen etuoikeus, jota on jaettu vuodesta 1937. Kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen kosketuspinta pakkauksen tavaroihin. Tampereen Museoiden kokoelmissa on useita äitiyspakkausten makuupusseja 1960-luvulta alkaen (ks. Siiri-tietokanta hakusanalla "makuupussi"). Minkä tehtaiden tuotteita pakkauksesta muistat? Koska Reima alkoi koota pakkausta?

Reimalaisia työssä.

Taidemuseot virtuaalisena

Uutta tekniikkaa eli digitaalisuutta halutaan hyödyntää tulevassa museossa. Hanketta virtuaalisen museon toteuttamiseksi on jo kovasti suunniteltu. Tämä virtuaalinen museo on tulossa verkkoon, mutta nyt jo on museossamme taidetta sähköisessä näyttelyssä.

Venäläisen taiteen museon virtuaaliosasto avattiin  Kankaanpään kaupunginmuseossa syksyllä 2010. Virtuaalimuseo sisältää noin 260 000 taideteosta. Se on kuin suuri taidekirja, jossa liikutaan museon upeissa saleissa ja taideteoksissa. Monipuolinen ohjelma on yleisön vapaasti käytettävissä museon avoinnaoloaikoina. Toistaiseksi ohjelma on pääosin vain venäjänkielinen.

Venäläisen taiteen virtuaaliosasto sisältää myös erilaisia pelejä.

Uusimmat uutiset maailmalta kertovat uudenlaisesta tavasta tutustua maailman suuriin taidemuseoihin verkon välityksellä. Googlen taidemuseo-projekti yhdistää yli tuhannen taideteoksen kuvat Street View -tekniikkaa käyttäviin 360 asteen virtuaalikierroksiin taidemuseoiden sisätiloissa. Museoita hankkeeseen on valittu 17 Euroopasta ja Yhdysvalloista.