Vieraisilla museoissa - osa 1

Kävimme marraskuun aluksi tutustumassa sekä Weegee-talon että Kaapelitehtaan museoihin. Ajatuksia ja ideoita tämän päivän ja tulevaisuuden museosta jäi monta takataskuun.

Vahvoja värejä
Huomion kiinnittämiseen käytetään paljon voimakkaita värejä - punaista, sinistä, vihreää. Kaapelitehtaalla museoille johdattaa kirkkaan punaiset seinäkkeet. Ei jää sisäänkäynti ainakaan huomaamatta muuten harmahtavasta rakennuksesta. Värillä on saatu aikaan myös käyttöesineestä kuten naulakosta hauskempi. Samaa ajatusta oli käytetty myös vanhojen tuolien ehostukseen.

Weegee-talon naulakot

Espoon kaupunginmuseon Ötzi-näyttelyyn oli tehty erittäin värikäs juliste ja pahvihahmo. Ne antoivat tosin ymmärtää ihan toisentyylistä näyttelyä.

Yleisesti pidimme enemmän värikkäistä kuin tummaapuhuvista näyttelytiloista. Musta-valkoisuuskin toimii EMMAn Viivi & Wager -näyttelyssä. Se tekee sarjakuvista erittäin tyylikkäitä.

Tekstiä vai tekstitöntä?
Jonkinlainen trendi tuntuu olevan tehdä "tekstittömiä" näyttelyjä. Toki silloinkin lisätiedot ovat usein saatavilla tietokoneilta tai luettavissa sivupöydältä. Ötzi-näyttelyssä oli päädytty varsin hyvään kompromissiin: tekstien lopuksi oli lauseen mittaiset tiivistelmät eri värillä niille, jotka eivät jaksa lukea kaikkea. Tosin, missä on raja lauseen tiivistyksen ja otsikon välillä.

Harmittavinta on teksti, joka ei näy ja vielä haittaa esineiden tutkimista. Näimme sekä hyviä että huonoja ratkaisuja vitriinin lasiin laitetusta tekstistä. Sen eduksi voidaan sanoa, että ainakaan se ei ole liian kaukana lukijalle, mutta jos taustalla on jotain muuta kuin tummaa pintaa, on lukeminen vaikeaa, joskus jopa mahdotota.



Opaste voi olla selkeä ilman tekstiä. Teatterimuseon lattiassa olevista jalanjäljistä ymmärtää heti, missä kuuluu seisoa.


On etuoikeus olla tavallinen museokävijä
Museotyöntekijälle on kovin tavallista museoissa vieraillessaan kiinnittää huomiota näyttelyn rakenteisiin, fonttiin enemmän kuin tekstin sisältöön ja tilojen toimivuuteen. Kierrettyämme lähes kymmenen museota kiinnittämättä tuskin ollenkaan huomiota sisältöön, tuli mieleeni, että olisi kiva olla ihan tavallinen museokävijä, joka voi nauttia pelkästään näyttelyiden sisällöstä.