Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat

torstai 28. helmikuuta 2013

Museo jalkautuu

4.-8.3.2013
Nesteen huoltoasemalle ja Toimituvalle

Valokuvia
Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmista
katsottavaksi, muisteltavaksi ja jutun juureksi

Kansiot viedään maanantaina. Kuvia on toista sataa eri aiheista ja eri ajoilta, ilmakuvia, ajoneuvoja, kaupunkinäkymiä, työkuvia 1920-luvulta 1980-luvulle
Kuvaajina ovat ainakin Niilo Santaharju (1920-1940-luku), Aimo Haapakoski (1960-1980-luku) ja Maija Anttila (1970-1980-luku)

Museon henkilökunta on paikalla perjantaina 8.3. klo 10-  kuulemassa, mitä ajatuksia, muistoja ja juttuja kuvat ovat herättäneet

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Reima, muoti ja ompelijat

Torstaina 14.2. katselemme otsikon mukaisia kuvia ja muistelemme aihetta Keltaisella talolla klo 12-15.
Reiman mainos menneiltä ajoilta. Oliko Sinulla tällaiset?
Kankaanpään kaupunginmuseon kokoelmat
Tervetuloa muistelemaan!

10 vuotta

10 vuotta on siitä helmikuisesta päivästä jona muutin perheineni Kankaanpäähän aloittaakseni museoamanuenssina Kankaanpään kaupunginmuseossa. 10 vuotta on sopiva aika pohtia, mitä tuona aikana on kaupungissa tapahtunut.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut yllättävänkin paljon. On noussut uusia rakennuksia, avattu uusia kauppoja, rakennettu kokonaisia asuinalueita ja liikenneympyröitä, "uusi" kaupunginjohtajakin tuli vasta minun jälkeeni syksyllä 2003. Vanhaakin on häipynyt, päällimmäisenä mieleeni tulee Leppäsen talo, Väinönen ja Rajalan talo. Itäsen eli Mairen putiikin katoaminen pääsi yllättämään minut. Paljon pitäisi ehtiä tallentaa tätä nykyhetkeä, joka jo kymmenen vuoden päästä on historiaa.

Uusi vesitorni valmistui 2003
Kuva: Toni Halonen
 
Alaristeelle valmistui ympyrä ja valoteos 2007
Kuva: Maija Anttila

 

Leppäsen korttelia talvella 2005
Kuva: Anu Forss
 
Kiinteistö oy Torikulma Leppäsen paikalla 2011
Kuva: Anu Forss












Pohdin myös kankaanpääläisyyttä(ni). Turussa tavataan sanoa, että turkulaiseksi voi itseään kutsua, syntyperäisten lisäksi, ne, jotka ovat asuneet kaupungissa yli 50 vuotta. Monessa kaupungissa ei ketään "tullista tullutta" hyväksytä "oikeaksi" kaupunkilaiseksi. Helsingissä ei kuulemma riitä syntyperäisyyskään, myös edellisessä sukupolvessa täytyy olla helsinkiläinen. Mitenkäs Kankaanpäässä? Riittääkö joku aika asumista kaupungissa? Vai onko jotain muita asioita, joista tuntee kankaanpääläisen? Miten on, kommentoi.

Minäkin osaan jo käydä "kylällä" keskustaan mennessä, osaan sujuvasti sanoa "Alaristeellä". Ulkopuolelta tulleella "museomaisterilla" menee aikansa ennen kuin oppii tuntemaan edes ne paikat ja henkilöt, jotka "kaikki" tuntevat. Meneet henkilösuuruudet ovat tulleet työssä tutuiksi, jopa niin, että "tunnen" 1930-luvun kankaanpääläiset paremmin kuin nykyiset.Kuitenkin vähintään yhden puutteen tunnustan, edelleen on Söderlundin Pekan kehotuksista huolimatta käymättä KaMan ottelussa. Vakava puute kankaanpääläistymisessä? Torillekin täältä Niinisalosta pääsee liian harvoin.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Taiteen ja skeittareiden liitto

18.-19.1. viikonloppuna oli Kankaanpäässä mukavaa säpinäää.
Satakunnan Ammattikorkeakoulun isännöimä, Suomen Kulttuurirahaston rahoittama ja World Design Capital Helsinki-organisaation hallinnoima Kadotetut paikat –hanke pääsi Kankaanpään osalta täyteen vauhtiinsa työpajaviikonlopun aikana.
Kankaanpään hankeidea lähti liikkeelle vuoden 2012 aikana ajatuksena taidekehän hyödyntäminen. Kun kaupungin skeittareilta tuli samaan aikaan esitys skeittipuiston uusimisesta ja tiedustelu taiteilijoiden mahdollisesta kiinnostuksesta tulla mukaan suunnittelutyöhön, loksahtivat palaset kuin itsestään kohdalleen. Taidekehän toiminnallisuus lisääntyy taiteen ja liikunnan lyödessä hienosti toisilleen kättä.
Suunnitelmat kohdistuvat kaupungin keskustassa olevan Linnapuiston alueeseen. Skeittareiden kannalta sijainti on ideaali. Vaikka kaupungin virallinen skeittialue on ollut liikuntakeskuksen läheisyydessä, on puistoa käytetty omaehtoisesti skeittaukseen jo 1990-luvulta alkaen. 
Viikonlopun työpajassa oli hyvä osanotto, virkamies- ja hanketyöryhmän edustajien lisäksi paikalla oli 12 skeittaria ja 3 kuvataiteilijaa. Perjantaina suunnittelupalaverin tila kävi fyysisesti ahtaaksi, mutta tunnelma oli  avara ja innostunut. Suunnittelua vetävä maisema-arkkitehti Janne Saario kiittelikin paikallisia aktiivisuudesta.  Lauantaina päästiin tosi toimiin, suunnitteluvälineiksi otettiin lumikolat ja lapiot ja aihioita alkoi Linnapuistoon syntyä vauhdilla.
Skeittareille tilaisuus on mainio. Harrastajien ikäjakauma on melkoinen, jos nyt ei aivan vauvasta vaariin niin pikkunappuloista keski-ikäisiin kuitenkin. Suunnittelutyöhön suhtaudutaan vakavasti ja koska mukana on sekä järjestäjien että harrastajien joukossa niin rakentamisen kuin suunnittelunkin ammattiosaajia, voi työ edetä luotettavalla tavalla.
Ideointivaiheessa tärkeitä kysymyksiä ovat mm. alueen integrointi luontevasti jo olemassa olevaan puistoon, sopivat pintamateriaalit, valaistus, taiteen rooli ja turvallisuusnäkökohdat.
Janne Saario muistutti, että hyvä suunnittelu ottaa ympäristön ominaislaadun ja historian huomioon. Parhaimmillaan lopputulos on kokonaisuus, joka itsestään selvästi kuuluu vain ja ainoastaan tähän tiettyyn paikkaan.
Innostavaa ja palkitsevaa tällainen monialainen yhteistyö. Toivotaan, että suunnitelmille saadaan jatkossa suotuisat siivet.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Joulukalenteri 2012 - luukku 24


Villu Jaanisoo, Maaemon rakastaja
Kuva: Maija Anttila, Kankaanpään kaupunginmuseo
Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta
Toivottaa Kankaanpään kaupunginmuseon väki